Pahempi kuin Sodoma
(Worse Than Sodom?)

Tämän viikon Time-lehdessä ollut artikkeli kiinnitti huomioni. Siinä puhuttiin eräästä henkilöstä, joka oli poliittinen ruumiillistuma megakirkko asenteesta. Artikkeli lainasi Amerikan eduskunnan puhemiehen sanontaa, että politiikka, uskonto ja show business ajoivat takaa samaa asiaa - saada ihmisiä ovesta sisälle.

Se tosiasia, että maailma ei enää näe mitään eroa seurakunnan, politiikan ja viihteen välillä, järkytti minua, ja että uskomattomat ihmisetkin ovat huomanneet, että evankeliumia myydään rahasta. Pohdiskelin vielä tuota asiaa parin päivän kuluttua, kun iltauutiset näyttivät valtavaa mainostaulua moottoritien varressa Floridassa. Taulussa näytettiin neljät jalat työntyvän ulos huopien alta sängyssä. Siinä ei jäänyt mitään epäselväksi, mitä se kuvasi. Sana seksi, joka oli myös siinä, oli tarpeeton. Mitä siinä sitten myytiin? Uutta bordellia, pornografiaa, ehkäisyvälineitä tai aborttia? Ei! Tämä on kirkon mainos! Selvisi, että sillä kirkolla oli kolme sellaista mainostaulua, eikä se ole ensimmäinen kirkko, joka on käyttänyt samanlaista mainontaa.

Pastori selittää, että hän pitää raamattutunti sarjaa aiheena “Jumala haluaa sinun nauttivan ihanasta seksistä”! (Unohdetaan, että Jumala haluaa pelastaa sinut helvetistä). Kuinka hän voi puolustaa sellaista evankeliumin halventamista? “Se toimii” oli hänen vastauksensa. Kirkko, joka aloitti toimintansa muutama kuukausi sitten, on aikeissa ostaa tonttia, johon he voisivat rakentaa oman rakennusksen, niin että he voivat muuttaa pois liikehuoneistosta, joka on pizza myymälän vieressä. Älä luule, että tämä saattaa olla vain yksi eristetty tapaus, ja että se mies on jonkinlainen ääliö, joka perustaa kulttia - eräs toinen kirkko, jolla on ollut samanlainen mainoskampanja, on suuri Baptisti kirkko. Näyttää siltä, että aika monet kirkot ovat käyttäneet samanlaisia mainostauluja. Tuollaisen epäilyttävän grafiikan lisäksi yhdessä on vain sana “barenakedtruthaboutsex.com”(paljasalastontotuusseksistä.com). Katsoin tuota nettisivua ja en halua toistaa muutamien “saarnojen” aiheita - ne ovat liian rivoja (voit katsoa niitä itse, jos et usko minua).

Mehän kaikki tiedämme, että seksi myy. Se myy mitä vaan autoista miesten sieluihin. Me tiedämme myöskin, että vihollinen ja maailma ovat alusta alkaen käyttäneet ihmisen lihallisia haluja vietellä syntiin ja helvettiin. Monet meistä muistamme kultin nimeltä Jumalan lapset (Children of God) tai perhe (The Family), jotka käyttivät nuoria tyttöjä harrastamaan seksiä houkutellakseen uusia jäseniä kulttiin. Ja me myös tiedämme, että monet muut kultit käyttivät samaa keinoa. Mutta ne olivat kultteja, joita aidot kirkot katsoivat kieroon. Mutta nyt siitä on tullut ihan yleinen tapa aitojenkin kirkkojen keskuudessa. Ja pahinta on se, että kukaan ei nouse vastustamaan sitä, sanotaanhan, että tarkoitus pyhittää keinot. Kuinka pitkälle seurakunta menee ja kuinka alas se vajoaa saadakseen lukumäärää, rahaa ja valtaa? Aivan selvästi vastaus on, että ei ole rajoja - mitä tahansa tarvitaan saamaan ihmiset sisään ja avaamaan kukkaronsa. Nyt sitten se “rikkaus ja terveys” sanoma on lopulta muuttunut “rikkaus, terveys ja seksi” sanomaksi.
Armahtakoon Jumala heitä ja meidän yhteiskuntaamme. Milloin aito seurakunta herää näkemään, että me olemme jo menneet pitemmälle kuin Sodoma ja Gomorra? Noissa kaupungeissa synti oli kaduilla - me olemme tuoneet sen seurakuntaan ja ylpeilemme uudenaikaisuudestamme ja vapaamielisyydestämme. Jos Jumala tuhosi nuo kaksi kaupunkia ja jos Jumala tuhosi ihmiskunnan Nooan päivinä pahuuden tähden, niin tämän maailman tuhon täytyy olla lähellä.

Jeesus sanoi. “Te olette maan suola; mutta jos suola käy mauttomaksi, millä se saadaan suolaiseksi? Se ei enää kelpaa mihinkään muuhun kuin pois heitettäväksi ja ihmisten tallattavaksi” (Matt.5:13). Olemmeko me menettäneet erilaisuutemme? Vieläkö seurakunta pitää mädäntyneisyyden kurissa? Minä luulen, että ei.

Mitä me voimme tehdä? Mitä meidän pitäisi tehdä? Ensiksi meidän on puhdistettava oma kotimme. Sen tulee alkaa sinun ja minun sydämestä, sitten perheen, sitten seurakunnan. Meidän on eroituttava olemaan Jumalan kansaa, johon Jumala on meidät kutsunut. Pyhittymään ja ylistämään häntä kaikessa, mitä me teemme. Nooa ja Loot säilyivät puhtaina ja Jumala pelasti heidät sairaasta ympäristöstään. Meidän kotiemme, perheidemme tulisi olla rauhan ja pyhyyden tyyssijoja, joihin naapurimme voisivat paeta.

Meidän on rukoiltava. Pahuuden aalto, joka tulee seurakuntiin, on ehkä estämätön, mutta Jumala voi nostaa taistelun sitä vastaan. Jeesus opetti meitä rukoilemaan, että Jumalan tahto tapahtuisi maan päällä ja hänen tulevassa valtakunnassaan. Meidän tulee rukoilla sen puolesta, mutta vielä enemmän kalliiden sielujen pelastuksen puolesta. Ihmisiä syöstään väärään uskontoon miljoonittain. Meidän on rukoiltava heidän puolestaan, että edes jotkut tulisivat järkiinsä ja pelastuisivat. Nyt on aika, jolloin uskovien on jätettävä se mukava itsekäs rukoilu ja alettava lähestymään armon istuinta tulisesti ja kyynelin. Meidän on rukoiltava itsemme, perheemme ja seurakuntamme puolesta. Meidän on rukoiltava, että Herra käyttäisi meitä suolana ja valona, johon hän on meidät kutsunut. Meidän täytyy rukoilla uskovien puolesta, jotka ovat joutuneet väärän opin vallassa oleviin seurakuntiin ja meidän tulee rukoilla, että Herra lähetä minut.

Kolmanneksi, meidän tulee saarnata evakeliumia, opettaa Raamattua ja todistaa kuin koskaan aikaisemmin. Meidän pitää vetää ihmisiä ulos tulesta, jopa vihata lihan saastuttamaa vaatetta (Juuda 23). Hyvin harvat kuuntelevat, mutta ne, jotka kuuntelevat täytyy pelastaa ja vastuu on sinulla ja minulla.

Neljänneksi meidän tulee pitää yllä jumalallista pyhyyden standardia. En tarkoita farisealaista lainalaisuutta, joka on ulkopuolista näyttelyä, vaan aitoa pyhitystä ja jumalista elämää, joka pyrkii kirkastamaan häntä kaikessa, mitä me teemme. Rajat ovat tulleet epäselviksi ja ihmiset eivät enää kykene erottamaan hyvän ja pahan, pyhän ja epäpyhän , evankeliumin ja lihallisten halujen välillä. Mutta Jumalalla on vielä jäännös. Olemmeko me osa tuota jäännöstä vai olemmeko notkistaneet polvemme tämän ajan jumalille?